Pronssikausi, johdanto
Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue on Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue. Lähes koskemattomassa kalliomaisemassa sijaitsevat Sammallahdenmäen hautaröykkiöt edustavat ajanjakson monumentaalirakentamista parhaimmillaan.
Sammallahdenmäen jännittävä pronssikautinen hautakiviröykkiöalue ihastuttaa niin aikuisia kuin lapsiakin. Tämä skandinaavisestikin ainutlaatuinen kokonaisuus hyväksyttiin maailmanperintökohdeluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena. Sammallahdenmäen arkeologiselle alueelle on pronssikauden (1500–500 eaa.) eri ajanjaksoina ladottu matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita sekä pyöreitä kehäröykkiöitä. Alueen tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat lähes nelikulmainen hautaröykkiö Kirkonlaattia ja Huilun pitkä raunio. Kirkonlaattian kaltaista harvinaisuutta ei tunneta muualla Suomessa, ja se on poikkeuksellinen koko Skandinaviassa. Sammallahdenmäen löydät noin 20 km Raumalta. Vajaan kilometrin mittaisella alueella sijaitsee 36 muodoltaan ja kooltaan erilaista hautaröykkiötä. Tähän eksoottiseen maailmanperintökohteeseen kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin!
Pronssikausi Sammallahdenmäellä
Merivesi huuhtoo rantaviivaa. Sen yläpuolella kohoavat korkeat paljaat kalliot. Silmä erottaa kallion pinnasta röykkiöiksi kasattuja kiviä. Aurinko paistaa kuumasti. Kallion alarinteillä kiipeää ihmisiä käsissään metsän antimia. Kauempana hiekkatörmältä savu kiemurtelee ylös taivaalle tuoden mukanaan herkullisen tuoksun, lasten huudot ja sian röhkinän.
Tervetuloa matkalle ajassa 3500–2000 vuoden taakse Lapin Sammallahdenmäelle ja Kivikylään. Tuolloin elettiin pronssikautta ja ajanjakson lopulla jo rautakauden alkua. Aikakautta 1500–0 eaa. on kutsuttu myös varhaismetallikaudeksi, koska tuolloin Suomesta on löytynyt vähän pronssista ja rautakauden alussa raudasta valmistettuja esineitä.
Nuoremmalla pronssikaudella Satakunta erottautuu muusta Suomesta lukuisten röykkiöhautojensa ja löytöjensä vuoksi. Täältä yhteyksiä oli runsaasti Skandinaaviaan ja muuallekin Eurooppaan. Lapin Vahalan tikari on yksi esimerkki suhteista Pohjois-Saksan tai Tanskan alueille.
Varhaismetallikaudella ihmisen toimeentulo perustui yhä enemmän karjanhoitoon ja maanviljelykseen. Kivikaudella vallinnut lämmin ja kuiva ilmasto alkoi vähitellen kylmetä ja muuttua kosteaksi. Tämä vaikutti myös kasvillisuuteen, mm. jalopuuvaltaiset lehtimetsät väistyivät kuusimetsän tieltä. Maanpinnan kohoamisen vuoksi uutta maata paljastui meren alta, ja pienet saaret kasvoivat mantereeseen kiinni. Ihmisen elinympäristö ja maisema muuttuivat hitaasti, jota tuskin Sammallahdenmäen ympäristössä asuneet ihmiset ovat huomanneet yhden sukupolven aikana. Meille heidän elämästään näkyvimpänä ovat jääneet kiviset röykkiöhaudat, jotka kätkevät usein polttohautauksen. Nämä hautaustavat olivat pronssikauden mukana tuomia muutoksia, jotka säilyivät pitkälle rautakaudelle asti.