Ruoka ja astioiden valmistus

Kesäkuukausina oli luonnossa saatavilla runsaasti tuoretta ravintoa. Ongelmana on ollut ruuan säilyttäminen talven varalle. Yksinkertaisin tapa on ollut kuivattaminen. Se on käynyt marjojen, kasvien, lihan ja kalan säilömiseen. Toinen vanha menetelmä on ollut hapattaminen. Tunnettuja ovat vieläkin hapatettu silakka ja kaali. Suolaa ei vielä tunnettu varhaismetallikaudella.
Ruokaa on valmistettu keittämällä ja paistamalla kivetyillä liesillä. Saviastioiden pinnoille on jäänyt karstaa pohjaan palaneista keitoksista. Nestettä voitiin lämmittää laittamalla kuumia kiviä astiaan. Pronssikauden astioiden tilavuus on ollut noin 1–2 litraa. Saviastiat ovat olleet arkisia käyttöesineitä. Ne muistuttavat kukkaruukkuja. Huilulta on löytynyt paloja karkeasta käyttökeramiikasta, joiden pinta on naarmutettu.
Samanlaisia astioita on myös koristeltu erilaisilla leimoilla ja kissantassun jälkiä muistuttavilla painanteilla. Satakunnasta on löytynyt myöspinnaltaan kiiltäväksi käsiteltyjä maljamaisia astioita, joissa saattoi olla korvat. Nämä jäljittelevät metalliastioita. Niitä on käytetty ruoka- ja juoma-astioina. Astioita on voitu valmistaa myös tuohesta ja puusta.
Huilun asuinpaikalta on löytynyt kolme pientä ja litteää kiekkokiveä, joiden reunat on isketty pyöreiksi. Samanlaisia kiviä on löytynyt useilta muiltakin esihistoriallisilta asuinpaikoilta. Niiden merkitystä ja käyttötarkoitusta ei tiedetä. Niiden on arveltu liittyvän uskontoon tai uskomuksiin, mutta niitä on voitu käyttää esimerkiksi pelimerkkeinä. On myös ajateltu, että ne ovat olleet linkokiviä tai niillä olisi voitu metsästää vesilintuja.