Sammallahdenmäen luontotyypit
Entinen piha-alue (1)
Rantala-nimisen talon piha-alue, jossa on aikoinaan ollut useita rakennuksia. Alueella on sekä kalliota että niittymäistä maa-aluetta, kasvillisuus on tyypillistä kallio- ja niittykasvistoa. Asumisen jäänteinä löytyy vielä muutamia puutarhakasveja, kuten juhannusruusu, pihasyreeni ja myskimalva. Niittymäisen alueen pohjakerroksessa kasvaa runsaana niittyliekosammalta.
Mustikkatyypin (MT) tuore kangas (2)
Ylispuustona kasvaa mäntyä, aluspuustona nuorta mäntyä, hieskoivua ja pihlajaa. Pensaskerroksessa runsaimpana kasvaa kataja, lisäksi kuusen ja haavan taimia.
Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat mustikka ja puolukka, lisäksi mm. metsätähteä ja metsälauhaa.
Pohjakerroksen valtasammaleena kasvaa seinäsammal, seassa myös kangaskarhunsammalta, kerrossammalta, kangaskynsisammalta ja sulkasammalta. Notkelmissa kasvaa myös suonihuopasammalta ja kalliokohoumilla poronjäkäliä ja isohirvenjäkälää.
Mustikkatyypin (MT) tuore kangas (3)
Edellistä rehevämpi alue, jossa on vähän korpimaista piirteitä. Ylispuuna kuusen lisäksi kasvaa myös mäntyä, aluspuustona rauduskoivua ja pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa virpapajua, paatsamaa ja katajaa. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa rehevä mustikka, lisäksi mm. metsäkastikkaa, metsäkortetta sekä sananjalkaa. Pohjakerroksen kuivimmilla paikoilla kasvaa seinäsammalta, kerrossammalta, sulkasammalta ja kangaskysisammalta, kosteissa notkelmissa korpikarhunsammalta, korpirahkasammalta ja suonihuopasammalta.
Varputurvekangas (Vatkg) (4)
Alueen eteläkärki on puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta, jossa valtapuuna kasvaa mänty. Aluspuustossa kasvaa harvakseltaan rauduskoivua, haapaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa ensin puolukka, sitten mustikka. Runsain sammal on seinäsammal, jonka seassa kasvaa laikuittain kangaskynsisammalta, suonihuopasammalta, korpikarhunsammalta ja korpirahkasammalta.
Pellon kohdalla kenttäkerroksen valtaavat rämevarvut juolukka, suopursu ja variksenmarja. Valtasammaleena kasvaa edelleen seinäsammal, jonka seassa kasvaa laikuittain em. sammalia. Kalliokohoumilla kasvaa myös poronjäkäliä ja isohirvenjäkälää. Luoteiskulmassa sijaitseva, kohti Saarnijärveä laskeva rinne on edellistä hieman kuivempaa aluetta, jossa suopursu jää pois ja mustikkaa kasvaa enemmän. Alueella on myös kaksi valuvesien muodostamaa kausikosteaa lamparetta, jossa kasvaa rahkasammalia sekä mm. jouhivihvilää ja kurjenjalkaa.
Puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas (5)
Ylispuuna kasvaa mänty, aluspuustona rauduskoivu. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, kenttäkerroksen valtalajina on puolukka. Pohjakerroksessa seinäsammal on runsain.
Mustikkatyypin (MT) tuore kangas (6)
Ylispuustona kasvaa mänty, aluspuustona rauduskoivua ja pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikan ja puolukan lisäksi runsaasti sananjalkaa, muita lajeja mm. metsälauha, kangasmaitikka ja rätvänä. Pohjakerroksen valtalajina on seinäsammal.
Mustikkatyypin (MT) tuore kangas (7)
Valtapuina kasvavat mänty ja kuusi, lisäksi muutama järeä haapa. Aluspuustossa kasvavat rauduskoivu, haapa ja pihlaja. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kenttäkerroksen runsaimpia lajeja ovat mustikka ja puolukka, paikoitellen kasvaa myös runsaasti sananjalkaa. Seinäsammal ja kerrossammal ovat vallitsevat sammalet. Alueen eteläosassa on myös kangaskorpilaikkuja, joissa kasvaa mm. juolukkaa, suopursua ja metsäimarretta. Sammaleina korpirahkasammal ja korpikarhunsammal.
Tuore nuori metsä (8)
Valuvesien kosteana pitämä nuori metsikkö, jonka puusto koostuu nuorista rauduskoivuista, harmaalepistä, haavoista ja raidoista. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. rätvänää, tähtisaraa, jouhivihvilää, keräpäävihvilää, metsäkortetta, suo-ohdaketta, karhunputkea, ojakärsämöä, metsäkastikkaa ja särmäkuismaa. Pohjakerroksessa kasvaa rahkasammaleita ja korpikarhunsammalta.
Varputurvekangas (Vatkg) (9)
Ojituksen myötä kangasrämeestä varputurvekankaaksi muuttunut alue. Valtapuuna mänty, seassa kasvaa harvakseltaan rauduskoivua. Pensaskerroksessa kasvaa virpapajua ja hanhenpajua, Kenttäkerroksessa suopursu on vallitseva, myös juolukkaa, kanervaa, variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa esiintyy. Sammaleista seinäsammal on runsain. Seassa kasvaa laikuittain korpirahkasammalta ja korpikarhunsammalta.
Mustikkaturvekangas (Mtkg) (10)
Ojituksen myötä kangaskorvesta mustikkaturvekankaaksi muuttunut alue, jossa vielä paikoitellen on kosteita, reheviä laikkuja, varsinkin ojien lähistöillä. Valtapuina kasvavat kookkaat kuuset ja männyt, aluspuustona kuusta, koivua ja pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kenttäkerroksessa runsaimpana vuorottelevat mustikka ja puolukka, kosteammissa paikoissa kasvaa lisäksi mm. suopursua, metsäkortetta ja nuokkutalvikkia. Pohjakerroksessa kasvaa runsaasti korpirahkasammalta, kuivemmilla paikoilla seinäsammal ja kerrossammal ovat valtalajeja. Itä- ja eteläreunoilla alue vaihettuu vähitellen mustikkatyypin (MT) tuoreeksi kankaaksi.
Mustikkatyypin (MT) tuore kangas (11)
Tuore kangasmetsä, jossa on myös kangaskorpilaikkuja. Puuston valtalajeja ovat kuusi ja mänty, kenttäkerroksessa mustikka on vallitseva. Pohjakerroksen seinäsammalen joukossa kasvaa laikuittain sulkasammalta, korpilaikuilla myös korpirahkasammalta ja korpikarhunsammalta.
Soistuma (12)
Kallion juurelle rinteeseen valuvesistä muodostunut kangasrämetyyppinen soistuma. Puusto on mäntyä ja kuusta, pensaskerroksessa kasvaa virpapajua. Kenttäkerroksessa runsaina kasvavat varvut, kuten juolukka, kanerva ja variksenmarja sekä lisäksi mustikkaa ja puolukkaa. Pohjakerroksessa korpirahkasammal kasvaa runsaana, seassa seinäsammalta ja sulkasammalta.
Rantametsä (13)
Vaihtelevan levyinen, ajoittain tulvien peittämä rantametsä. Puuston valtalajina on rauduskoivu, sekapuina raitaa, pihlajaa, tuomea, harmaaleppää sekä harvakseltaan kuusia. Pensaskerroksessa kasvavat runsaina korpipaatsama, kataja ja kiiltopaju sekä mustaherukka. Kenttäkerroksen lajisto on tyypillistä rantojen ja kosteikkojen kasvistoa, kuten ranta-alpi, terttualpi, kurjenmiekka, karhunputki, lehtovirmajuuri ja viitakastikka. Pohjakerroksen peittää kuivunut ja katkeillut järviruoko.
Kalliot (14)
Kallioalueet ovat korkeimmilla ja avoimilla kohdilla pääosin jäkälätyypin (CIT) karukkokankaita, rinteet ja matalammat kalliot ovat pääosin kanervatyypin (CT) kuivia kankaita. Kallioiden valtapuu on mänty, rauduskoivua kasvaa harvakseltaan. Kenttäkerroksessa varvut kanerva, puolukka, sianpuolukka ja variksenmarja ovat vallitsevia, heinistä metsälauha ja lampaannata. Ruohoja on niukasti, mutta mm. pienet kasvustot kalliokieloa ja kissankäpälää löytyvät. Pohjakerros on jäkälien ja sammaleiden muodostamaa mosaiikkia. Karuimmat alueet lähes yhtenäisen valko-, harmaa- ja palleroporonjäkälien sekä isohirvenjäkäläkasvustojen peittämät. Sammaleista yleisimpinä kasvavat seinäsammal, kangaskarhunsammal, kivitiera- ja kalliotierasammal. Kalliotierasammal kasvaa paikoitellen laajoinakin kasvustoina. Kallioilla oleviin notkelmiin ja koloihin on muodostunut pienimuotoisia soistumia, joissa kasvaa mm. juolukkaa ja korpirahkasammalta. Kalliorinteiden juurille on myös paikoin muodostunut vaihtelevan levyisiä soistumia. Puustona on männyn ja kuusen lisäksi nuorta koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa suopursua, juolukkaa, mustikkaa ja variksenmarjaa. Pohjakerroksessa kasvavat korpirahkasammal sekä korpikarhunsammal.