UNESCOn maailmanperintökohde
Sammallahdenmäki nimitettiin joulukuussa 1999 Suomen ensimmäisenä esihistoriallisena muinaisjäännöksenä UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Röykkiöalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Pronssikautiset muinaisjäännökset sekä niitä ympäröivä jäkäläpeitteinen kalliomaisema muodostavat arvokkaan kokonaisuuden.
Maailmanperintö on yhteinen aarteemme
Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on ihmiskunnan ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Sopimus luo pohjan kansainväliselle yhteistyölle kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimisessa ja pelastamisessa. Sopimus laadittiin vuonna 1972 ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987. Maailmanperintösopimuksen hyväksyneet maat voivat esittää alueillaan sijaitsevia kohteita maailmanperintöluetteloon. Vuoden 2016 joulukuussa kohteita oli listalla yhteensä 1052. Listalla olevat kohteet on jaettu kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin, mutta osa kohteista voi kuulua molempiin.
Suomen maailmanperintökohteet
Suomessa on seitsemän erityisen arvokasta kohdetta, jotka ovat osa ihmiskunnan maailmanperintöä. Maailmanperinnön suojeleminen perustuu UNESCOn yleissopimukseen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelusta. Suomessa on yksi luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo, ja kuusi kulttuuriperintökohdetta: Vanha Rauma, Suomenlinnan linnoitus, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hauta-alue sekä ja Struven maanmittausketjun mittauspisteet.
Suomen maailmanperintökohteista löydät lisätietoja osoitteeesta maailmanperinto.fi.